Kohta on tämä vuosi loppu (onneksi)

Yllättänyt minut tämä saamattomuus, mutta ei se toisaalta ole mikään ihme, kun "entisessä elämässä" tuli mentyä harrastusten perässä useana iltana viikossa ja nyt täällä metsän keskellä ei ole tarkoituskaan juosta joka ilta. Kerran viikossa vain koiratreenit ja siinä yritän pitäytyä. Pihalla ja sisälläkin voisi treenailla ihan itsekseen ja sitä olen yrittänyt harrastaakin. Helppo vain keksiä aina tekosyitä treenamattomuudelle, kuten "on niin kylmä", "on liian pimeätä", "pitää siivota", "haluan katsoa tämän videon ensin" yms. Mutta noista koirista kyllä huomaa milloin niille on pakko viimeistään keksiä aktiviteettia, kun alkavat riehua keskenään.

Mahdollisimman paljon olen yrittänyt olla koirien kanssa ulkona, vaikka pidempiä oleskeluja varten onkin pukeuduttava sään mukaisesti:

Toistaiseksi ei Jollalle ole vielä tossuja, mutta sen tassukarvoihin ei lumi edes tartu - Lian ja Amelien karvoihin kyllä. Ainoastaan, kun mennään maantien laitaan remmilenkille, olen laittanut myös Jollalle tossut, koska siellä taas tulee tassunpohjaan nopeasti kunnon jääpalat, jotka eivät varmasti tunnu mukavilta kävellessä. Remmilenkillä ollaan sitten käyty Amelie + Lia tai Jolla + Lia, jolloin Jolla on saanut lainata Amen tossuja. Ensi viikolla on tarkoitus ostaa Jollalle omat tossut.

Jolla viihtyy ulkona paitsi kun pakkasta on -14 tai enemmän. Tykkää kiipeillä kukkuloiden päälle ja

 matkii äitiään kaikessa, esim. kaivamisessa......

tai heinien syömisessä.

Lintulaudallemme on ilmestynyt uusi vieras: harmaaselkätikka, joka ei ole lainkaan niin arka kuin esim. närhet.

Tunnelmallista loppuvuotta!

Pimeä syksy

Hei! Hiljaista ollut täällä blogissa, hiljaista myös muualla :) Hiukan on masentanut tämä päivien lyhyys ja siitä (ilmeisesti) johtuva oma saamattomuus. Ennen olin niin aktiivinen ja nyt tuntuu, että istun vain. Ja keksin tekosyitä, etten saa edes käsitöitä tehtyä, kuten ettei täällä hämärässä valossa ole terveellistä näpertää. Odotan niin, että tulee 22.12. eli talvipäivänseisaus, koska silloin voi jo alkaa odottaa kevättä!

Tänään olisi maassa niin paljon lunta, että hiihtäminen olisi onnistunut. Mietinkin jo sitä, mutta en muista minne olen pakannut mononi enkä millään jaksanut lähteä niitä etsimään. Ja nyt kello on jo melkein 18 eli katsotaan huomenna uudelleen!

Eilen oli rankka päivä, kun piti herätä jo klo 6 ja lähteä pilkkopimeässä ajelemaan melkein 50 km:n päähän töihin agilitykisoihin. Ja siellä oli oltava peräti 10 h! Jos en olisi ollut, olisin joutunut maksaa tuplamaksun seuraavasta puolesta vuodesta, kun haluan treenata eikä sellaiseen ole varaa. Kivaa oli kuitenkin jutella samanhenkisten ihmisten kanssa ja katsella erilaisia koirakoiden suorituksia! Illalla kyllä väsytti ja varmaan siksi myös tänään.

Joulupukkihan toi mulle vuosi sitten kirkasvalolampun, jota käytin koko viime talven ja tunsin siitä olevan apua väsymykseen. Tänä syksynä aloitin taas "hoidot" kunnes valaisin yhtäkkiä lakkasi toimimasta. Tilasin netistä uuden lampun, mutta syy ei ollutkaan siinä!!! Joten tilasin uuden valaisimen, sillä ilman en halua enää olla. Purin sitten osiin sen rikki menneen valaisimen ja syy rikkoontumiseen löytyi: katkaisijan alla oli toinen katkaisin, joka oli katkennut. Niinpä mulla on nyt kaksi varalamppua tähän uuteen valaisimeen ja sen katkaisijaan en aio koskea vaan laitan päälle ja pois päältä johdon avulla - vahingosta viisastuu.

Päivät ovat nykyään täyttyneet koiranpennun vahtimisesta tai lähinnä siitä, että ehtisi aina viedä pennun pissalle ja kakalle ulos. Aina se ei ole onnistunut, mutta joka päivä paremmin ja joka päivä jaksaa Jolla jo pidättää pidempään + välillä jopa pyytää ulos. Öisin ei ole enää moneen viikkoon tehnyt hätiään, mutta viikko sitten annoin periksi ja siirsin myös pennun sänkyymme nukkumaan ja hyvin maistuu uni lämpöisten peittojen keskellä - meillä ihmisillä on välillä vähän vaikeampaa, kun kolme koiraa "ryöstävät" peiton ja esim. selkä kylmettyy...

Tässä kaikki kolme koiraamme ruokailurivissä:

Odotan niin kevättä ja alkavaa remonttiamme! Suunnitelmia päivitetään koko ajan, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman jouhevasti aikanaan. Senhän kyllä tietää, että yllätyksiäkin on luvassa, mutta niihin varaudutaan löyhällä aikataululla eli näillä näkymin remontoimme huone kerrallaan ja aloitamme "salista", jotta saamme sen talvilämpimäksi ensi talvea ajatellen.

Pärjäilkää pimeydestä piittaamatta!

Kuulumisia

Enpä ole pitkään aikaan saanut käytyä täällä kirjoittamassa! Ei vaan ole ollut inspistä. Mutta tässä pientä päivitystä elämäämme:

Ensinnäkin ollaan tutustuttu puuhellan kanssa toisiimme vähän lähemmin :) Saan nykyään jopa sämpylät paistettua leivinuuniosassa! Ja ne vasta maistuvatkin hyviltä uunituoreina ja lämpiminä. Mutta näin kun ei ole tuota juoksevaa vettä käytössä, on tuo leipomisen jälkien siivoaminen aina vähän rasittavaa, joten leivon sämpylöitä tai muuta vain silloin tällöin.

Tuli myös ostettua tuhkaimuri tuon hellan takia: järkyttävä savuttaminen aina, kun levyjen alapinta nokeentuu ja menee tukkoon. Nyt tarkkaillaan kuinka usein pitää tuhkat imuroida, jotta vältytään "savustukselta". Kaikki vaatteemme haisevat nyt savulle, mutta eiköhän ne pesussa tuuletu.

Lian pentuja olen käynyt katsomassa parin viikon välein ja kahdessa viikossa pennut kasvavat ja kehittyvät valtavasti! Viime lauantaina Lia oli ekaa kertaa lähdössä mukaani kotiin, vaikka tissit on vielä pullollaan maitoa ;) No, enää ei tarvitse montaa yötä nukkua kunnes sekä Lia että Lian pentu, Jolla, tulevat kotiin...

Toissailtana sain vihdoin tietää kuka pennuista on Jolla :) Tässä kuva Jollasta 3 viikon ikäisenä.

Ja näyte siitä, miten emo ei istu pentujensa päällä, mutta melkein:

Maitokopin katto on saatu valmiiksi, mutta koska tuli pakkaset, ei ruvettu laittamaan huopaa vielä vaan vasta keväällä. Samalla raaputamme vanhat maalit ja maalaamme uusiksi.

Olemme myös tehneet maitolaiturin ja tolppajalat valmiiksi, mutta laituri kasataan paikalleen vasta keväällä ja maitokoppi nostetaan laiturin päälle.

Olemme ihailleet koko kesän kaukaa jättikokoista muurahaispesää, joka tuli esiin, kun metsä kaadettiin sen ympäriltä. Pari viikkoa sitten oli niin paljon pakkasta, että maa kantoi, joten kävelimme pesälle kuvaamaan.

Ihailimme myös jäämuodostelmia lätäköissä:

Ja sama lätäkkö viikon päästä:

Tässä vielä kuva Jollasta toissaillalta, kun kasvattaja valitsi hänet meidän koiraksemme. Ikää 6 viikkoa:

Rännejä osa 3

Jes! Tänään saatiin päärakennuksen ränni lopullisesti paikalleen ja tukevasti kiinni! Olen niin onnellinen!!! Varsinkin näiden rakennusten puolesta, koska nekin pelastuvat järkyttävältä määrältä katolta valuvaa kosteutta.

Päästiinhän me tässä välissä testaamaan myös rännien pitävyys lumimassan alla, kun maahan satoi ensilumi 23.9. ja jäi melkein viikoksi. Tänään meinaan sulivat loputkin katolta tippuneet kinokset.

Lunta satoi yli 15 cm. Emme jääneet mittailemaan pidempään, kun piti lähteä Etelä-Suomeen yökyläilemään. Lähtiessä kuitenkin satoi koko ajan lisää...

Pyykit olivat jääneet kuivumaan ulos - ensin satoi vuorokauden vettä, joten huuhtoutuivat perusteellisesti ja sen jälkeen jäätyivät .)

Koira ei oikein tykännyt paakkukelissä ulkoilusta :)

Elämän pieniä mukavuuksia, joista en ollut aiemmin osannut edes haaveilla. Nyt on lämmin pitää istuntoa...

Sain vihdoin myös tiivistettyä ulkoikkunat, mutta tuplaikkunat vielä tiivistämättä + paperoimatta. Ihan kohta teen...

Vaihdoin talviverhot makkariin ja keittiöön. Kirpparilla halvalla ostetut ja just hyvän pituiset ja mielestäni kauniit.

Meillä kun on tosi vähän kaappitilaa ja hiirten olemassaolo rajoittaa ratkaisuja, niin mies viritti (minä avustin) talvitakkejamme varten rekin kylmään tupaan. Todella kätevä ja halpa rekki! Noissa nauloissa, joissa nyt on kiinnitysnarut, roikkui miehen lapsuudessa sika. Vanhaa sianvertakin on nauloissa vielä jäljellä :)

Rännejä osa 2 + koiranpentuja

Ei vieläkään ole kaikki rännit paikallaan, kun niiden asentamisessa on kaikenlaista säätämistä näin ensikertalaisina. Halutaan olla varmoja, että vedet valuvat oikeaan suuntaan, ettei sade sada rännien yli ja ettei lumimassat vie rännejä mukanaan. Joten ollaan odoteltu "normaalia" sadetta, jota saatiinkin sitten tänään "tuutin täydeltä". Rännit toimivat juuri kuten pitääkin, joten asennus päärakennukseen viimeistellään, kunhan jaksetaan :) Tässä kuva ekasta neljän metrin pätkästä, jonka olen itse kiinnittänyt:

Kävimme koiran kanssa kävelyllä yksillä hiekkakuopilla ja maisema näytti kuin olisimme olleet Kanarialla, Inglesin dyyneillä:

Lia-koirastamme tuli onnellinen emo: 7 tervettä koiranalkua syntyi helposti reilu viikko sitten. Lia teki kuulemma ennätyksen: synnytti painavimman pennun ikinä, mitä kasvattajan luona on syntynyt (7 pentuetta, 28 pentua ennen Lian pentuja)! Kävin katsomassa Liaa ja pentuja, kun pennut olivat neljän päivän ikäisiä ja seuraavan kerran nään ne 15 päivän ikäisinä. Kahdeksan tunnin edestakainen ajomatka hieman rajoittaa käyntejä Lian luona...

Mutta onneksi Lia pääsee ensi kuun lopussa kotiin ja mukana matkustaa yksi narttupennuista :)

Rännit

Nyt on vihdoin osa ränneistä asennettu. Ei vanhojen rakennusten kanssa mikään mene "kuin Strömsössä", joten jouduimme lisäämään säätöpaloja kannakkeiden alle, kun katon reunat ja otsalaudat ovat vinksinvonksin. Testattu on nyt kuitenkin kaivovedellä, että vesi ainakin valuu ränneihin. Ensi keväänä sitten nähdään tippuvatko rännit lumen mukana pois (toivottavasti ei, mutta meidän tuurillamme kyllä). Lumiesteet ja kattotikkaat on lumi jo pudottanut jättäen reiät peltiin :( Reiät on tietenkin paikattu jo.

Tässä navetan huussinpuoleinen pääty:

Navetan ja saunan kulmaus:

Sauna:

Eilen vietettiin mun synttäreitä mm. soutelemalla ja onkimalla. Soutaminen on tekniikkalaji - mun tekniikkani on vähän ruosteessa :)

Saatiin saalistakin: särkiä ja pienehköjä ahvenia (8 kpl). Mä sain noi kaikki ahvenet :)

Tänään löysin heikkokuntoisesta ikkuna-aukostamme söpön lepakon. Se roikkuu pää alaspäin ikkunan ja ikkuna-aukkoa suojaavan levyn välissä. Yleensä noi on majailleet meidän vintillä - onkohan tuossa lämpimämpi paikka näin syksyllä?

Hui!

Eilisaamuna oli maisema kävelyreittimme alussa hieman muuttunut, kun muurahaispesä oli pantu matalaksi.

Karhuhan se oli käynyt kylässä. Asian kävi varmistamassa vielä kaksi naapuriperhettä, joista toinen toi mittanauhan mukanaan - harmi kun ei nyt löytynyt tassunjälkiä mitattaviksi :)

Muutoin karhun vierailu ei kauheasti haittaisi, mutta katsokaapa tästä kuvasta kuinka lähellä kotiamme nalle on tallustellut... Taustalla tien päässä, mäen päällä näkyy pihakeinumme, joka on talon kauimmaisessa päädyssä, talo vasemmalla. Hui!

Elokuu meni jo!

Me ei sitten saatu aikaiseksi niitä rännejä elokuussa... Mutta sentään pari päivää sitten hankittiin ruuvit kiinnitystä varten! Tänään ei viitsi aloittaa sitä homma, kun Lian kasvattaja tulee hakemaan Lian luokseen synnyttämään. Huomenna sitten?




Ekan satsin ikkunoita olen saanut maalattua yhden kerran ja nyt odottavat kuivumista muutaman päivän. Nämä pitää saada paikalleen viimeistään lauantaina, kun anoppi tulee yökyläilemään :)

Täällä taas!

Hups, onpas aikaa vierähtänyt enkä ole mitään kuulumisia kirjoitellut... Ei ole tullut otettua valokuvia, joten en ole keksinyt kirjoitettavaakaan. Ajattelin äsken, että onko elämä ollut niin tapahtumaköyhää, kun en ole saanut kirjoitusta aikaseksi? Vaiko liian kiireistä?

Anyway, on tässä hiljaisuuden aikana tullut käytyä pari kertaa Etelä-Suomessa, koska a) tein supermahtavan tyttöjen matkan Lontooseen siskoni ja serkkuni kanssa, 3 yötä b) vietimme viikonlopun siskoni kotona ja samalla kävimme juhlistamassa ystävättäreni viiskymppisiä stadissa.

Sitten olemme myös ostaneet pienen asunnon! Saamme sen haltuumme vasta marraskuussa, jolloin teemme siellä vähän pintaremonttia ja (ehkä) annamme sen vuokralle. Tässä yksi kuva siististä pikku keittokomerosta, johon mahtuu kuitenkin myös pieni ruokapöytä.

Käväisimme myös ostamassa räystäskourua monta kymmentä metriä ja vielä elokuussa on tarkoitus saada kourut paikoilleen. Oikeesti: ekaa kertaa näiden rakennusten historiassa niihin kiinnitetään kunnon kourut! Päätalossa ei tietääksemme ole koskaan ollut edes puukouruja - mummonmökissä, navetan oven päällä ja saunassa kyllä, koska niiden jäänteitä poistelimme aikoinamme kattojen kunnostuksen yhteydessä.

Lia kasvattelee vatsaansa. Nyt on mielikin sillä jo vähän parempi, kun lisäsin kolmannen aterian päivään. Se varasti sitä ennen jopa raakoja perunoita, kun oli niin nälkäinen! Tiedä, vaikka on itse käynyt niitä penkistäkin jo kaivamassa, kun koko ajan nälätti .) Enää kolme viikkoa synnytykseen. Ja enää reilu viikko, kun Lia lähtee kasvattajan luo. Ikävä tulee, mutta toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja saamme entisen koiramme takaisin - ei tätä rauhallista mammaa, vaan sen sähäkkään villivarsan!

Maitokoppi-remontti on vähän siirtynyt, kun joka päivä sataa. Muutaman kattolaudan olen saanut sahattua, mutta nyt tuli ikkunaremontti taas väliin. Kun yhtenä yönä heräsin ajattelemaan miehen sanoja: "Tässä yhdessä huoneessa ei voi olla talvella, jos täällä ei ole tuplaikkunoita." Aamusella sitten alkoi ikkunainventointi. Jokaista 9 ruutua en välttämättä saa paikalleen, kun ne ovat lainassa toisessa ikkuna-aukossa, mutta ainakin 7 saan kuntoon. Jokaisesta niistä puuttuu lasit, mutta onneksi naapuri on luovuttanut mulle vanhat kuistin ikkunansa, joten niistä irroitan ja leikkaan lasit puuttuvien tilalle. Eilen puhdistin vanhat maalit ja kitinjämät pokista + vanhat naulat ja yhden hyttysverkon. Onneksi puukorjauksia ei tarvitse tehdä, kun puutapitkin ovat vielä ihan pitävät. Tänään homma jatkuu hiomisella ja pellavaöljykyllästämisellä.

Kanttarelleja olemme käyneet keräilemässä muutamana päivänä ja ne olen pannulla kuivattanut ja laittanut pakkaseen talvea varten. Mustaviinimarjat luovutin suosiolla valtavalle ampiaisarmeijalle...

Maitokopilla osa 2

Remontti on jatkunut, mutta en ole ehtinyt päivittää aiemmin...
Kaikki laudat olen saanut poistettua, eli päivä paistaa :)

Kuvasta näkee, että oikeanpuoleinen kattovasa (?) oli lahonnut päästä ja tipahti pois. Vaihtaisinko vain lahonneen pään?

No en! Varmuuden vuoksi vaihtoon koko lauta. Ja koska suosin vanhojen materiaalien uusiokäyttöä, etsin purkulautakasastamme parhaiten vanhaa lautaa vastaavan laudan ja siitä sitten pala irti. Harmi vaan, että tämä ainoa käyttökelpoinen (samanlevyinen kuin vanha lauta), ei ole joka puolelta höylätty, joten jouduin valitsemaan "parhaan palan" keskeltä lautaa. Ja tämä on tosiaan ainoa käyttökelpoinen pätkä eli epäonnistua ei saa!

Poistin lahonneen laudan ja tähän väliin pitäisi saada uusi lauta sovitettua:

Ja hyvin näyttää mahtuvan :)

Joten lyhennetään lauta ja sahataan pää entiseen muotoon...

Ihan hyvä siitä tuli, vaikkei täydellinen:

Sitten naulasin laudan paikalleen ja lähdin syömään! 

Vähän karsin taas porkkanapenkkiä ja ekat porkkanat syöty :) Ei vielä paljoa kokoa, mutta ihan oikealle porkkanalle maistuivat. En usko, että loputkaan porkkanat kovin suuriksi ehtivät kasvaa, mutta kunhan edes vähän vielä. Ja ensi vuonna istutamme porkkanat aikaisemmin kuin tänä vuonna...

Maitokopilla osa 1

Vihdoin riitti energiaa käydä maitokopin kimppuun. Tästä se lähtee - ensin puretaan, jotta voidaan rakentaa uutta, ehjää tilalle. Katsotaan jatkuuko jo huomenna vaiko vasta ensi viikolla :)

Käytiin tänään metsälenkillä etsimässä kantarelleja, mutta ei löydetty yhtään edes vakipaikastamme. Onneksi ei myöskään löydetty kaatuneita puita viimeviikkoisen ukkosmyräkän jäljiltä. Tällaisen pienen, hiljaisen olennon päälle melkein astuimme - huomasin sen vasta ohi käveltyäni. En tunnista lajia.